Mitä on globaalikasvatus?

Globaalikasvatus on käsitteenä hyvin monimuotoinen, eikä sen käytöstä ole yhtä selkeää, kaikkien hyväksymää määritelmää. Puhutaan kansainvälisyyskasvatuksesta, globaalikasvatuksesta ja kehityskasvatuksesta, mutta yleisesti ottaen kaikki nämä ymmärretään maailmanlaajuiseen yhteisvastuuseen ohjaavana toimintana. Kasvatuksen tarkoituksena on rohkaista ihmisiä vaikuttamaan ympäristöönsä lähellä ja kaukana hyvin arkisillakin valinnoilla.

Maailmankansalaiseksi kasvamisen tulisi olla koko elämän mittainen prosessi, joka kehittää yhä globalisoituvassa ja muuttuvassa maailmassa tarvittavaa tietoa ja kompetensseja, vaikuttaa myönteisesti asenteisiin sekä johtaa vastuuntuntoiseen ja kestävän kehityksen huomioivaan toimintaan. Kriittiseen ajatteluun kasvaminen on myös yksi globaalikasvatuksen tärkeistä tavoitteista; se haastaa ihmisiä pohtimaan omia asenteitaan, toimintatapojaan ja omien valintojensa vaikutuksia ympäröivään maailmaan, lähellä ja kaukana.

Globaalikasvatus on muun muassa:

• Ihmisoikeuskasvatusta
• Tasa-arvokasvatusta
• Turvallisuuskasvatusta
• Ympäristökasvatusta
• Monikulttuurisuuskasvatusta
• Viestintä- ja mediakasvatusta
• Terveys- ja liikuntakasvatusta

Kulttuurien lähentyminen

Maailma muuttuu jatkuvasti kiihtyvässä tahdissa. Tiedonkulun nopeutuminen ja helppo yhteydenpito tuovat maat ja ihmiset yhä lähemmäksi toisiaan. Meillä on uudenlainen mahdollisuus nähdä, kokea ja oppia uusia asioita, tapoja ja kulttuureita. Vieraista kulttuureista, niiden yhteiskuntarakenteista, valtauskonnoista sekä muista vieraista normeista saatetaan luoda turhaan vääristyneitä mielikuvia, ristiriitoja ja konflikteja, jos niitä ei osata lähestyä avoimesti ja suvaitsevaisesti. Kulttuurien lähentyminen ei myöskään tarkoita pyrkimystä kulttuurien samanlaistumiseen, vaan kulttuurisen moninaisuuden arvon ymmärtämistä ja kielteisten vastakkainasettelujen ehkäisemistä. Kulttuurinen moninaisuus on ihmiskunnalle arvokas asia.

Globaalikasvatus pyrkii vastaamaan globalisaation aiheuttamiin haasteisiin muun muassa koulutuksen kautta, joka pyrkii olemassa olevien vääristyneiden mielikuvien, vihamielisten asenteiden ja konfliktien vähentämiseen ja muuttamiseen. Kulttuurien lähentyminen onnistuu vain, jos se perustuu yhdenvertaisuuden ajatukseen. Kaikki kulttuurit ja uskonnot ovat yhtä arvokkaita ja voivat osaltaan edistää yhteistä rauhankulttuuria maailmassa. Köyhyys, epäoikeudenmukaisuus ja ennakkoluulot ruokkivat tyytymättömyyttä ja pelkoa, jotka vahingoittavat helposti hedelmällistä vuoropuhelua kulttuurien välillä. Kulttuurien lähentyminen edellyttää tasaisempaa hyvinvoinnin jakautumista ja ennen kaikkea uusien sukupolvien kasvattamista suvaitsevaisuuteen.

Erilaisuus kasvattaa ja kehittää meitä näkemään asioita toisin ja avartamaan näkemyksiämme maailmasta ja todellisuudesta. Erilaisista kulttuureista nauttiminen ei vaadi välttämättä edes matkustamista kaukaisiin ja eksoottisiin maihin, vaan sen voi aloittaa omasta maastaan, omasta naapurustostaan ja ennen kaikkea omasta itsestään tiedostamalla omaa kulttuuriaan ja sen tapoja ja uskomuksia.

Maailmankansalaiseksi kasvaminen

Globaalikasvatukseen liittyvää koulutusta tulisi peruskoulujen lisäksi järjestää urheiluseuroissa, urheiluopistoissa, kansalaisopistoissa, erilaisissa tapahtumissa ja nuorisotaloilla unohtamatta yksityistä sektoria. Suuret urheilutapahtumat, kuten yleisurheilun MM-kisat, jalkapallon kansainväliset turnaukset ja olympialaiset, ovat erinomaisia tilaisuuksia tiedotuksen kannalta. Näissä urheilutapahtumissa nähdään paljon monikulttuurista ja suvaitsevaista urheilukulttuuria ja tavoitetaan suuri kirjo erilaisia ihmisryhmiä.

Viime vuosikymmenten aikana globaalikasvatuksen alullepanijoita ovat olleet lähinnä kehitysyhteistyökentän tärkeimmät toimijat eli kansalaisjärjestöt. Kansalaisjärjestösektorilla on aina ollut keskeinen rooli globaalikasvatuksen kehittämisessä. Tänä päivänä globaalikasvatus on yksi onnistuneen opetuksen perusedellytyksistä. Voidaan sanoa, että 2000-luvulla ajankohtaista ja tasokasta opetusta ei voida antaa ilman, että globaalikasvatuksen teemat ovat siinä vahvasti mukana.

LiiKe kouluttaa nykyisiä ja tulevia liikunnan ammattilaisia huomioimaan globaalikasvatuksen mahdollisuudet myös liikunnan opetuksessa kaikilla tasoilla. LiiKe kiertää vuosittain Suomen urheiluopistoja globaalikasvatuksen merkeissä ja kouluttaa mm. tulevia liikunnanohjaajia globaalikasvatuksen sisällyttämisestä opetukseensa.

LiiKe on kirjoittanut Kestävän Kehityksen Liikuntakirjan, jonka löydät kokonaisuudessaan täältä.